Runoilija Merja Anneli Vileniuksen runoteos puhuu varjoista ja valosta tunteista ja tunnelmista joiden parissa jokainen meistä painiskelee. Runot puhuttelevat ja kumoavat ennakkokäsityksiä rakkaudesta ja rakkaudettomuudesta. Ne tulevat iholle ja raapivat pintaa haluavat kurottautua syvemmälle.Minä malttamattomana kuuna loisteena yön pimeydenminä malttamattomana kuunaloisteena yön eheydenkatson katson syvällesilmiisitunnen sinun pinnaltasi.Katson katson syvällesilmiisitunnen tunnen sinut keholtasi.